Kuuttiturnaus 2016 KUUTTITURNAUS 2016
24.9. - 25.9.2016 Kisapuisto | Suomi

Norppainfo

Saimaannorppakannan koko kasvanut hieman

Saimaannorppakanta on nyt noin 320 hyljettä. Pesälaskennoissa löydettiin 56 poikasta eli kuuttia. Kevään nopean etenemisen takia kaikkia lisääntymisalueita ei pystytty käymään läpi kattavasti, koska jäät sulivat tutkijoiden alta. Metsähallitus arvioi, että koko lisääntymisalueella syntyi viime talvena noin 70 kuuttia. Pesälaskentatulosten lisäksi arviossa on otettu huomioon edellisinä vuosina syntyneiden kuuttien määrä tarkistamatta jääneillä alueilla. Tämä oli jo kolmas peräkkäinen, pesimäoloiltaan epävakaa talvi. Kahtena edellisenä vuonna kannan kasvua ei ole havaittu. Tänä vuonna syntyneiden kuuttien määrä viittaa kuitenkin kannan koon lievään kasvuun, jonka perusteella kannan voidaan arvioida kasvaneen 10–15 yksilöllä vuodesta 2012.

Talvella 2015 kaikille norpan lisääntymisalueille ei muodostunut riittävästi kinoksia saimaannorppien luontaiseen pesintään eikä pesämäärän avulla pystytä arvioimaan tarkkaa kannan kokoa. Osa kuuteista syntyi luonnonkinospesiin ja osa apukinoksiin, joita tehtiin vähälumisimmille alueille yhteensä 68 kappaletta. Kuutteja syntyi myös ilman pesäkinoksen suojaa. Kuuteista yhdeksän on löydetty pesistä kuolleina.

Vuonna 2015 havaittu ja arvioitu poikasten määrä Saimaan vesialueittain:

Vesialue Poikaset
Pyhäselkä–Jänisselkä 0
Orivesi 0
Pyyvesi–Enonvesi 0
Kolovesi 2
Joutenvesi 5
Haukivesi 15
Pihlajavesi 20
Puruvesi 0
Tolvanselkä–Katosselkä 7
Luonteri 0
Lietvesi 2
Petraselkä–Yövesi 4
Suur-Saimaa 1
Yhteensä 58

Lähde: Metsähallitus

Saimaannorpan suojelu

Norppa lepäämässä kivellä

Sivun kuvat:Juha Taskinen

Kartta Saimaannorpan keskeisimmistä elinalueista

Saimaannorpan keskeisimmät elinalueet

Saimaannorppa on äärimmäisen uhanalainen

Suojelu- ja tutkimustyön ansiosta saimaannorpan kanta on hitaasti kasvanut 1980-luvun puolivälistä, jolloin norppia oli arviolta vain 120–150 yksilöä. Suojelutyö jatkuu, ja maailman uhanalaisimman hylkeen kanta on noussut hitaasti 310 yksilöön. Välittömän sukupuuton uhan on arvioitu hellittävän, jos norppakanta saataisiin kasvamaan 400 yksilöön. Se ei ole vielä suotuisan suojelun taso vaan välitavoite vuodelle 2025 kohti elinvoimaista saimaannorppakantaa. Norpan uhanalaisuuden syy on ihminen, muita vihollisia sillä ei ole. Saimaannorpan tulevaisuus on siis meidän suomalaisten varassa. Saimaannorpan suojelu on yksinkertaista, jos yhteistä tahtoa löytyy. Lisääntyneet kalastusrajoitukset ja viime vuosien suosiolliset pesimäolosuhteet ovat edesauttaneet kannan kasvua. Kannan kasvu on keskittynyt edelleen ydinalueille Pihlajavedelle ja Haukivedelle. Saimaannorpan pesimäalueen reunamilla kanta on edelleen muutaman yksilön varassa. Kasvu on kuitenkin hyvin hidasta nuorten norppien korkean pyydyskuolleisuuden takia ja se voi kääntyä laskuun pienestäkin häiriötekijästä. Muutamaan vuoteen kanta ei ole kasvanut lainkaan. Vuoden 2014 lauha pesimätalvi osoitti, miten herkkä lajin kanta on. Toisaalta norpan pesiminen apukinoksiin antoi toivoa siihen, että saimaannorppaa voidaan auttaa.

Saimaannorpan uhkat ja ratkaisukeinot

Pahin uhkatekijä on verkkokalastus, joka voidaan välttää vaihtamalla verkot nielurajoittimilla varustettuihin katiskoihin. Lisäksi on tärkeää antaa saimaannorpalle pesimärauha talviaikaan – erityisesti nykyisin, kun ilmastonmuutos alkaa vaikeuttaa lämpimien talvien myötä saimaannorpan pesimistä.

Kalanpyydyskuolemat

Vakavin saimaannorppia verottava tekijä on kalanpyydyskuolleisuus ja erityisesti verkkokalastuksen aiheuttamat kuolemat. Verkkokalastuksesta ja muista norpalle vaarallisista kalanpyydyksistä pitäisi luopua kaikilla saimaannorpan esiintymisalueilla.Verkot voidaan vaihtaa nielurajoittimilla varustettuihin katiskoihin tai onkia, heittokalastaa ja vetää uistinta.

Verkkojen lisäksi löysänieluiset katiskat voivat olla kuutille vaarallisia. Suomen luonnonsuojeluliiton vuonna 2012 käynnistämä ”Kalasta oikein katiskalla” -kampanja jatkuu taas keväällä 2015. Nielurajoitin estää katiskan nielun laajenemisen, mikä varmistaa sen, että kuutti ei pääse tunkeutumaan katiskaan ja huku.Kampanjan aikana tiedotetaan katiskakalastuksesta ja jaetaan katiskoihin sopivia nielurajoittimia.

Kalastusrajoitukset saimaannorpan suojaksi

Vuonna 2011 annettiin asetus keväisistä verkkokalastusrajoituksista täydentämään aikaisempia osakaskuntien kanssa tehtyjä kalastusrajoitussopimuksia. Kartta asetus- ja sopimusalueesta löytyy maa- ja metsätalousministeriön sivuilta. Kalastusrajoitusten ja tiedotuksen ansiosta kuuttien kalanpyydyskuolemat ovat vähentyneet keväisin, jolloin ne lähtevät liikkeelle pesistään. Toisaalta keväisten (15.4–30.6.) verkkokalastussopimuksien lisääminen vuonna 2011 ei ole tuottanut toivottua tulosta, sillä kuutteja on kuollut kalanpyydyksiin rajoitusten loputtua. Vuosittain tietoon tulleiden kalanpyydyskuolemien määrä on kuitenkin pysynyt samalla tasolla kuin 2000-luvulla laajentuneista kalastusrajoituksista huolimatta.

Luonnonsuojeluliiton mielestä rajoitusten kestoa olisi pidennettävä ensi vaiheessa elokuun loppuun. Jatkossa norpalle vaarallisista kalanpyydyksistä pitää luopua ympärivuotisesti kaikilla saimaannorpan elinalueilla. Suomen luonnonsuojeluliitto suosittelee käyttämään katiskoissa nielurajoittimia ja välttämään verkkokalastusta koko Saimaan alueella. Tavoitteena on, ettei yksikään saimaannorppa saa kuolla kalanpyydyksiin. Suojelun kannalta riittämättömien kalastusrajoitusten sopimusten ja asetusten uudistaminen on käynnistynyt loppuvuonna 2014.

Kuuttien kalanpyyntikuolemat

Kuuttien kalanpyydyskuolemat ovat siirtyneet loppukesään. Mukaan on laskettu ainoastaan viranomaisten havaitsemat varmat kalanpyydyskuolemat. Todellinen määrä on huomattavasti suurempi. Eri arvioiden mukaan todellinen kalanpyydyskuolleisuus on 2–3-kertainen havaittuun verrattuna! Lähde: Metsähallitus, Sipilä, T., Koskela, J., Tiilikainen, R. & Määttä, M. Vaikka norppa pesii rajatulla alueella, se liikkuu lähes koko Saimaalla. Kuutteja syntyy ja liikkuu myös rajoitusalueiden ulkopuolella. Kalastusrajoituksien olisi turvattava myös alueiden reunamille ja ulkopuolelle syntyvien kuuttien hengissä säilyminen ja näin autettava saimaannorppaa levittäytymään takaisin sen luontaisille elinalueille esimerkiksi Pohjois-Karjalaan ja Etelä-Saimaalle

Annetaan norpalle pesimä- ja loikoilurauha

Norppa tarvitsee pesimärauhan joulukuusta huhtikuuhun. Jäällä liikkumisen aiheuttamat äänet voivat aiheuttaa emon sukeltamisen pakoon, ja poikasen paleltumisen ja imetyksen häiriintymisen. Häiriö voi näin heikentää kuutin selviytymismahdollisuuksia tai jopa aiheuttaa kuutin menehtymisen. Erityisesti moottorikelkkailua ei pitäisi harrastaa norppien pesimisalueilla. Pesimärauhan tärkeys korostuu norpalle vaikeina lämpiminä ja vähälumisina talvina.

Keväällä karvanvaihtoaikaan norpat nousevat mielellään kiville kuivattelemaan karvaa. Norppien levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty, joten norpan pitää antaa rauhassa loikoilla kivellään eikä häiritä ja hätistää sitä veteen.

Rantarakentaminen kaventaa elinalueita

Saimaan kasvava rantarakentaminen ja loma-asuntojen määrä lisää häiriötekijöitä ja liikkumista pesimäalueilla. Norpan elinympäristöjä pitäisi vastapainoksi suojella ja vaikuttaa kaavoitukseen, niin että häiriötekijät saadaan minimoitua etenkin norppien pesimäalueilla ja lepäilyluodoilla.

Saimaalle on perustettu kaksi kansallispuistoa, Linnansaari ja Kolovesi, sekä muita suojelualueita norpan turvaksi.

Mikäli maankäytön suunnittelulla ei saada turvattua riittävän rauhallisia pesimä- ja levähdyspaikkoja norpalle, on turvauduttava liikkumis- ja maihinnousurajoituksiin.

Kuutti lumella

Sivun kuvat:Juha Taskinen

Lämpimät talvet ja vedenpinnan vaihtelut vaikeuttavat pesimistä

Kun lunta ja pakkasta ei ole tarpeeksi, norppa ei pysty tekemään pesää tai pesä voi romahtaa ennenaikaisesti. Kun norppa joutuu synnyttämään paljaalle jäälle, kuutin elinmahdollisuudet ovat pakkasen ja petojen vuoksi vähäiset. Leudot talvet 2000-luvun alussa lisäsivät pesäpoikaskuolleisuutta. Myös lauha talvi 2014 oli saimaannorpalle vaikea. Apukeinokin löytyi: norppaemot hyväksyivät vapaaehtoisten kolaamat apukinokset, ja suurin osa kuuteista syntyi niihin. Onnistunut pesintä vaatii vakaan vedenpinnan tason pesinnän aikana. Jos veden pinta laskee liikaa, rantajää ja -hanki romahtavat rikkoen pesät. Jos veden pinta nousee liikaa, vesi tulvii pesiin. Juoksutuksilla voidaankin sekä tuhota että edesauttaa norppien pesintää. Jos luontainen vedenpinnan vaihtelu uhkaa pesintää, juoksutuksilla voidaan paikata tilannetta. Talvella 2013 Saimaan veden pinta laski norpan pesinnän kannalta liian nopeasti ja liian paljon. Siksi turvauduttiin poikkeusjuoksutuksiin Pieliseltä ja Kallavedeltä. Siitä huolimatta veden pinta laski pesimäkauden aikana lähes 40 cm. Tämän epäillään olevan syynä siihen, että pesälaskennoissa löytyi tavallista vähemmän saimannorpan pesiä. Kuutteja kuitenkin syntyi tavanomainen määrä.

Ympäristömyrkyt

Myös ympäristömyrkyt hankaloittavat norppien elämää ja lisääntymistä. Elohopean ja orgaanisten hiiliyhdisteiden joutuminen vesistöihin on vähentynyt, mutta aikuisiin ja nuoriin norppiin ympäristömyrkkyjä on ehtinyt jo varastoitua. Sattuman vaikutus Saimaannorppia on niin vähän, että yllättävä tautiepidemia tai laaja epäonnistuminen pesinnässä voi koitua sen kohtaloksi. Lisäksi pieni kantakin on jakautunut hyvin hajanaisiksi osapopulaatioiksi Saimaan aluella, mikä pahentaa entisestään sukusiittoisuutta ja lisää sukupuuton riskiä.

Tutkimustiedossa edelleen puutetta

Saimaanorpan suojelemiseksi tarvitaan tutkimustietoa sen kannan koosta, levinneisyydestä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista.

Lapsissa Saimaan tulevaisuus

Suojelutyön tehostamisen ohella on tärkeää jakaa tietoa saimaannorpan suojelusta ja siitä, kuinka ihmiset voivat käytännössä toimillaan auttaa norppaa. Usein norppiin kohdistuneet uhat johtuvat ihmisten tietämättömyydestä ja välinpitämättömyydestä. Tietoa norpasta ja sille turvallisista kalastustavoista levitetään mökkiläisille, vapaa-ajan kalastajille, turisteille ja koululaisille. Kouluvierailujen tavoitteena on saada koululaiset ymmärtämään, miksi on tärkeää, että saimaannorppa elävöittää Saimaan luontoa myös tulevien sukupolvien aikana. Luonnonsuojeluliiton norppalähettiläät ovat kiertäneet Saimaan alueen kouluja vuosina 2010, 2011 ja 2013. Kierue jatkuu taas vuosina 2016-18.

Saimaannorppa lajina

Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) – ja sen elinympäristö Saimaa

Saimaannorppa on norpan alalaji. Sen lähisukulaisia ovat laatokannorppa ja itämerennorppa.

Aikuinen saimaannorppa on noin 140 cm pitkä ja painaa 50–90 kg. Kuutit ovat tuhkanharmaita ja aikuisten saimaannorppien väritys vaihtelee vaaleasta ja punaruskeasta miltei mustaan.

Norppaa suojaa paksu traani- eli rasvakerros. Kesä- ja talviturkki ovat samanlaiset, mutta eläin vaihtaa karvan huhti–kesäkuussa. Norpat selviävät hyvin kylmistä talvista, mutta kärsivät kesän kuumuudesta.

Norppa kivellä

Sivun kuvat:Juha Taskinen

Norppa on sopeutunut pitkiin sukelluksiin. Sen veren hapensitomiskyky on hyvä, ja vedessä oleskelua helpottaa myös sukellusreaktio: kun norppa sukeltaa, hapekas veri alkaa kiertää vain happea välttämättä tarvitseviin kudoksiin, eli sydämeen ja aivoihin. Samalla sydämen lyöntitiheys laskee.

Jos norppa selviytyy aikuiseksi, se elää todennäköisesti yli 20 vuotta. Vanhin tunnettu yksilö on elänyt 33-vuotiaaksi.

Norpat elävät pieninä osapopulaatioina eri osissa Saimaata. Ne pysyvät uskollisena kotiseudulleen ja pesivät samoille seuduille vuodesta toiseen. Nuoret norpat tosin voivat vaeltaa pitkiäkin matkoja.

Koska norppakanta on Saimaassa hyvin pieni, norpat eivät esiinny suurissa laumoissa kuten useimmat muut hyljelajit. Norpat elävät yksin tai pareittain, mutta etenkin loppukeväällä norpat saattavat kerääntyä muutaman yksilön ryhmiksi.

Hengitysavanto

Sivun kuvat:Juha Taskinen

Saimaannorppa elää 65–80 % elinajastaan vedessä ja siitä 80 % pinnan alla. Vaikka norppa sukeltaa useita minuutteja, sen on noustava pinnalle hengittämään. Talvisin se tekee itselleen hengitysavantoja. Välillä norppa myös nousee kiville lepäämään ja nukkumaan.

Saimaannorppa on sopeutuvainen. Se on kotiutunut jääkauden jälkeiseen sokkeloiseen sisäjärveen. Saimaa on pitkään ollut norpalle ihanteellinen elinympäristö: rauhallinen, pedoton ja kalaisa. Avovesiaikaan norppa ei juuri pelkää edes ihmistä. Luonteeltaan norpat ovat leikkisiä ja uteliaita, mutta pesiessään ne tarvitsevat rauhaa.

Saimaannorppa syö lähes yksinomaan kalaa, jota se saalistaa sukeltaessaan. Ravinto on etupäässä muikkua ja kuoretta, mutta myös muuta parvissa liikkuvaa pikkukalaa. Keskimäärin yhden norpan kalankulutukseksi on arvioitu 3 kiloa vuorokaudessa. Määrä vaihtelee vuodenajan mukaan. Kiiman ja karvanvaihdon aikaan norpat eivät syö juuri lainkaan. Syksyllä norppa kasvattaa rasvakerrosta ja syö enemmän.

Saimaannorppa on äärimmäisen uhanalainen

Saimaannorppia on jäljellä enää vain 310 yksilöä. Välittömän sukupuuton uhan on arvioitu hellittävän, jos norppakanta saataisiin kasvamaan 400 yksilöön.

Norpan uhanalaisuuden syy on ihminen, muita vihollisia sillä ei ole. Saimaannorpan tulevaisuus on siis meidän suomalaisten varassa.

Saimaannorpan suojelu on yksinkertaista. Pahin uhkatekijä on verkkokalastus, joka voidaan välttää vaihtamalla verkot nielurajoittimilla varustettuihin katiskoihin. Ilmastonmuutokseen on vaikeampi puuttua nopeasti, mutta norpalle voidaan kolata apukinoksia pesintää helpottamaan. Myös keinopesät saattavat olla jossain vaiheessa mahdollisuus. Lisäksi on tärkeää antaa saimaannorpalle pesimärauha talviaikaan – erityisesti nykyisin, kun ilmastonmuutos alkaa vaikeuttaa lämpimien talvien myötä saimaannorpan pesimistä.

 

 

Iltalehti 19.9.2016

---------------------------------------------

Saimaannorppia syntyi tänä vuonna ennätysmäärä

Maanantai 19.9.2016 klo 11.43 (päivitetty klo 12.53)

Saimaannorppien suojelu on kasvattanut norppakantaa. Metsähallituksen mukaan tänä vuonna syntyi 86 kuuttia, eniten yli 30 vuotta kestäneen seurantajakson aikana.

 

  • Saimaannorppien suojelu on kasvattanut norppakantaa.
  • Tänä vuonna syntyi 86 kuuttia, ja nyt Saimaalla uiskentelee arviolta 360 saimaannorppaa.

 

Saimaalla uiskentelee nyt arvion mukaan noin 360 saimaannorppaa.

Metsähallituksen mukaan yhä useampi norppa säilyi hengissä, koska vuosina 2010 ja 2011 verkkokalastusta rajoitettiin suuremmilla alueilla. Noina vuosina syntyneet norpat ovat nyt saavuttaneet sukukypsyyden ja lisänneet syntyvyyttä.

Erittäin uhanalaisen saimaannorpan kanta on kasvanut neljän prosentin vuosivauhdilla.

- Kalastusrajoitussopimuksia on tehty kiitettävästi, ja toivon vielä, että loputkin asetuksella rajoitetut alueet saataisiin sopimusten ja korvausten piiriin, sanoo maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) tiedotteessa.

Norppien selviytymistä ovat auttaneet myös vapaaehtoisten rakentamat lumikinokset, joihin norppa synnyttää poikasensa.

- Etenkin paikallisten ihmisten merkittävä vapaaehtoistyö apukinosten teossa sekä pesälaskennassa osoittaa, että ainutlaatuisen norpan halutaan pysyvän osana Suomen luontoa, sanoo ylitarkastaja Tero Sipilä Metsähallituksesta.

Hyvän lumitilanteen siivittämänä norpat onnistuivat rakentamaan keväällä pesiä myös ilman apua. Pesiä löytyikin ennätysmäärä 722 kappaletta. Pesälaskenta onnistui tänä vuonna mallikkaasti, koska laskenta-aikaan jäätilanne oli hyvä.

STT